Leningradini monet kasvot on jatko-osa omaelämänkerralliselle TOMSK Sieluni kehto -romaanille. Galina lähtee vuonna 1972 Tomskista Leningradin yliopiston aspirantuuriin. Leningradin 14 vuoteen mahtuu avio-onnea, raskas avioero, isän kuolema, akateemista menestystä väittelyn muodossa ja lopuksi poikkeustapaus, jonka seurauksena Galina kokee, että hänen on pakko jättää kotimaansa Neuvostoliitto. Aspirantuurin aikana Leningradissa Galina asuu Leningradin yliopiston kansainvälisessä asuntolassa, missä asuvat venäjän kielen harjoittelijat kapitalistisista maista ja venäläiset aspirantit Neuvostoliiton eri kaupungeista. Asuntolan kulttuuriosaston neuvosto, jonka johdossa Galina on, saattaa heidät yhteen, mutta myöhemmin heidän tiensä eroavat. Nina Poryvajeva menee naimisiin ja muuttaa Pariisiin, Irina Renfro muuttaa Amerikkaan ja Galina päätyy Suomeen. Galinan entinen aviomies Valeri Lobyts menee uusiin naimisiin ja asettuu asumaan Sveitsiin. Väiteltyään kasvatustieteiden lisensiaatiksi, väitöksen aiheena saksan kielen opettajien pedagoginen toiminta Leningradin Valtionyliopistossa, Galina työskentelee Leningradissa mm. yliopettajana Leningradin Ammattiliittojen kulttuurikorkeakoulussa sekä dosenttina Leningradin Valtionkonservatoriossa. Lisäksi Galina toimii myös saksan kielen tulkkina.