Leipä ja laulu vie lukijan 1900-luvun alun hämäläiskyliin, joiden kuvauksista klassikkorunoilija Larin-Kyösti oli erityisen tunnettu. Vuoroin leikkimielisistä ja vakavista kertomuksista rakentuu eloisa vuosisadan alun kansankuvaus. Loppupuolella kokoelmaa eläydytään kansantaruihin, joissa keskiössä ovat ihmisen ja luonnon väliset kohtaamiset ja elämän perimmäiset kysymykset. Erityisesti lyriikastaan tunnettun Larin-Kyöstin runollisissa kertomuksissa pääsevät ääneen arkiset hahmot, joiden elämän koitoksia kirjailija kuvailee lämmöllä ja huumorillakin.-