"Seuraavana aamuna Cillaa nolostutti ja hän halusi keskeyttää puuhamme, kun kävin hänen päällensä. Portaissa ei ollut vielä kuulunut ääniä, joten naapurikamarissa täytyi vielä olla väkeä. Olin hieman yllättynyt, sillä yleensä Cilla tarvitsi aikaa, rauhaa ja oikeanlaista tunnelmaa tunteakseen sen. Mutta ei tällä kertaa. Kesälomasta voisi itse asiassa tulla oikein mahtava, ajattelin ja hyrisin tyytyväisenä mennessämme aamupalalle. Cilla veti minut sivuun. "Ei viedä tätä yli", hän kuiskasi."Mitä Cilla ja hänen miehensä oikein suunnittelevat? Ja onnistuvatko he?Lue myös novelli Pyydän, neiti, minä vaadin.-