Ja sitten se alkoi, ruusumieheni metsästys. Ruusumies, joka eräänä kesäyönä toi vastapoimitun kukkakimpun tuntemattoman naisen ovelle. Sellaisen miehen täytyi olla erittäin sielukas ja herkkä, niin keholtaan kuin mieleltään. Hän olisi voinut tuoda eloa naiselämäni sykkeeseen tai käydä ainakin hyvästä lomaseurasta ollessani kesätöissä erään hotellilaivan keittiössä rannikkoseudulla, jonne minut oli tuomittu kerryttämään opintokassaani kesän ajaksi. Kesäkaupunki oli ollut hiljainen jo muutaman viikon ajan.Mutta sitten ovelleni ilmestyivät ruusut. Eräänä lauantaiaamuna ne olivat vain tupsahtaneet jostakin lupauksena jostakin tavallisesta, lapsiperhekakofoniasta poikkeavasta kesäyön seikkailusta. Ja niin minä päätin löytää sen miehen. Ruusumies piti löytää.Löytäisinkö hänet?Lue myös novelli Poika ja minä.-