Hän kätki pohjattoman uteliaisuutensa kohteliailla ja kiehtovilla kysymyksillä, myöntyväisillä nyökkäyksillä ja eläväisellä kehonkielellä.Kahden alkuruoan ja valkoviinilasillisen jälkeen tunsin lämpeneväni. Ruoan tulisuus ei enää piinannut minua, vaikka hikipisarat edelleen puskivat kainaloideni läpi. Välillä jokunen pisara valui rintojeni väliin ja kutitteli vatsaani. Adam kertoi hauskan tarinan. Naurahdin. Adamin hilpeys tarttui. Sitten hän nojautui minua kohti katsoen vakavin silmin ja kysyi:"Nyt on sinun vuorosi, Astrid. Haluan kuulla syvän äänesi, jonka sametinpehmeys hivelee korviani. Kerro minulle..." Hän epäröi hetken. "Kerro minulle elämästäsi. Haluaisin kuulla tarinan parhaasta seksikokemuksestasi." Hän iski minulle silmää, ja näin, ettei hänen kysymyksensä ollut humalaista tunkeilua, vaan aitoa kiinnostusta.Joten aloitin kertomukseni...Lue myös novelli Kansanopiston puutarhassa.-