Kello on yksitoista aamupäivällä, ja kesän helle makaa jo raskaasti maiseman yllä kuin kostea, lämmin pyyhe. Tytöillä ja minulla on kesäloma, Joakim on töissä tarjoilijana yhdessä kaupungin paremmista ravintoloista. Olemme viettäneet koko kesän yhdessä, me neljä, eläneet hetkessä ja tuhlanneet rahaa kuin huomista ei olisi. Se on pikkuhiljaa aiheuttanut kohtuullisen kokoisen lommon kolmeen säästötiliin.Otan kulauksen samppanjaa, ja kylmän kuplivan juoman valuessa kurkustani katselen Joakimia tummien aurinkolasieni takaa. Yritän tosissani kuunnella, mitä hänellä on sanottavanaan, mutta pystyn keskittymään vain hänen ihaniin huuliinsa. Hänen äänensä tuntuu hyväilevän minua ja saa tunteeni häntä kohtaan vain kasvamaan.Tunteeko hän samoin minua kohtaan?Lue myös Frognerin puistossa.-