Kirjassa (vihko) käsitellään tarvetta muuttaa sosiaalisia tulonsiirtoja koskevaa lainsäädäntöä tulevaisuudessa inhimellisemmäksi. Kirjoittajan näkemys on, että oikea suunta olisi pyrkiä perustuloon, eli kansalaispalkkaan. Nykyjärjestelmässä rahaa kuluu merkittävässä määrin byrokratiaan. Köyhiä kyykytetään ja moni ajautuu mm. terveyden- ja sairaanhoidon kulujen vuosi ulosottoon. Asumisen tukemiseen menevät tulonsiirrot ovat, ehkä jopa lainvastainen, tapa käyttää asumistukia mm. varakkaiden henkilöiden lainojen maksuun (laskelmat kirjassa). Vaikka tulevaisuudessa siirryttäisiinkin perustulojärjestelmään niin silti pitäisi säilyttää mahdollisuus saada toimeentulotukea. Joskus kun kelle tahansa voi tulla välttämätön meno josta ei pystyisi perustulolla selviytymään. Tulevaisuutta ei saa ohjata missään määrin kirjoittamaton normi: "älä säästä rahojasi vaan ryyppää ja rällää ne!" Nykyisin tilanne on sellainen, että nuukasti elänyt henkilö, joka on hivenen saanut rahaa säästöön, joutuu ne käyttämään elämiseensä ennen kuin saa esim. toimeentulotukea. On merkillistä ellei yhteiskunta lainsäädännöllisen keinoin pyri muuttamaan nykyistä tilannetta, jossa kymmeniä tuhansia (n.85000 vuodessa) henkilöitä joutuu ulosottoon siitä johtuen, että heillä ei ole rahaa terveyden- ja sairaanhoidon kuluihin. Tehdään yhdessä Suomesta parempi paikka asua ja elää - kaikille.